Rahastosijoittamisen Kulut Pitkällä Aikavälillä

Oman sijoitussuunnitelmani allokaation mukaista tuotto-odotusta on mahdotonta tietää etukäteen. Sijoitushorisonttini on pitkä, vähintään 25 vuotta, mahdollisesti jopa yli 30 vuotta. Sijoittaessani tasaisesti kuukausittain eri rahastoihin odotan saavani keskimääräisen osakemarkkinoiden tuoton rahastojen kuluilla vähennettynä. Mitään pikavoittoja tai ylituottoa en omalta sijoittamiseltani odota. Mikäli selviä pörssiromahduksia tapahtuu, niin tuolloin pyrin, rahatilanteen sen salliessa, tekemään ylimääräisiä rahastosijoituksia sijoitusallokaationi mukaisesti ja tätä kautta hankkimaan mahdollisesti hieman parempaa tuottoa sijoituksilleni. Indeksissä tapahtuvan romahduksen on oltava kuitenkin vähintään 15% menneen vuoden korkeimmasta arvosta ennen kuin teen ylimääräisiä talletuksia rahastoon.Tämän lisäksi tulen tekemään rahastosijoitusten normaalin tasapainotuksen 2-3 kertaa vuodessa. 

Minkälaista osakemarkkinoiden tuotto-odotusta pidän itse omalle rahastosalkulleni realistisena? En osaa ennustaa, mutta uskoisin, että minun olisi realistisesti mahdollista yltää noin 8% vuotuiseen keskimääräiseen tuottoon. Tätä 8%:ia olen käyttänyt tuotto- ja kululaskelmieni lähtökohtana, sillä jonkun tuottoprosentin mukaan laskelmat on tehtävä.

Nordnetiltä ilmestyy kesäkuussa täysin kuluton Suomi-rahasto ja aion korvata Seligsonin Suomi-rahaston Nordnetin kuluttomalla rahastolla. Näin ollen saan rahastojen kulut pudotettua tasolle 0,53% vuodessa aiemman 0,58% sijaan. Lisäksi käytän seuraavissa laskelmissani oletuksena sitä, että inflaatio tulee olemaan keskimäärin 2,5% vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että nyt sijoitetun euron ostovoima puolittuu noin 28 vuodessa hintojen nousun myötä (1€ * 1,025^28). Verotus tulee melkoisella varmuudella vuosien varrella muuttumaan, mutta käytän laskelmien perusteena nykyistä veromallia.

Yllä olevien tietojen perusteella tänään rahastoihin sijoittamani 450€ tulee kasvamaan tulevien 28 vuoden aikana siten, että vuonna 2042 tuo 450€ onkin kasvanut 3383€:ksi. Tässä summassa on huomioitu rahastojen kulut, joihin on mennyt 500€ 28 vuoden aikana. Mikäli päätän myydä rahasto-osuuteni tuolloin haluaa verottaja omansa saamastani tuotosta. Myydessäni osuuteni käytän veron laskemiseksi 40%-hankintameno-olettamaa, jota minun kannattaa ehdottomasti käyttää, sillä alkuperäisen sijoutuksen arvo on noussut reilusti yli 150%, jota voi käyttää laskennallisena kannattavuuden rajana. Verojen osuus tulee näin ollen olemaan 3383€*0,6*0,3=608,9€. Käteen jää siten 2774€ verojen jälkeen. Yleinen hintataso on kuitenkin 28 vuoden aikana kaksinkertaistunut, jonka vuoksi minulla on käytännössä 2774€/2 = 1387€ vuoden 2042 hintataso huomioiden. Sijoitukseni ostovoima on siis kolminkertaistunut 28 vuoden aikana. Lukema on kyllä kaukana äkkirikastumisesta..

Rahastojen kulut peritään kokonaisvarallisuudesta, ei tuotosta. Hankintameno-olettamaa käytettäessä lopulliset verot määräytyvät myös kokonaisvarallisuuden mukaan. Ikävä kyllä Suomessa verotetaan myös inflaatio, mutta 40% hankintameno-olettama antaa hieman anteeksi, vaikkei poistakaan inflaatioveroa kokonaan.

Vertailtaessa kokonaistuoton, rahaston kulujen ja verojen osuuden suhdetta voidaan todeta seuraavaa. Rahaston lopullinen käteen jäävä tuotto oli siis 2774 €, kulujen osuus 500€ ja verojen osuus 609€. Prosenteiksi muutettuna kokonaistuotosta laskettuna:

Käteen jää:           2774€ eli 71,4%
Rahastojen kulut:   500€ eli 12,9%
Verot:                     609€ eli 15,7%

Huomioitavaa, että tuoton veroprosentiksi muodostuu hankintameno-olettamaa käytettäessä 609€/(3383€-450€)*100= 20,8%.

Mitä tästä sitten pitäisi oppia? Ainakin se, että rahastojen kuluilla todellakin on merkitystä. Koska rahasto perii hallinnointipalkkion kokonaisvarallisuudesta eikä rahaston tuotosta nousevat rahaston kulut vuosien aikana korkoa korolle efektin mukaisesti, mutta toisaalta niin nousee rahaston tuottokin. Tuotto ei ole taattua, mutta kulut ovat. Merkitystä tässä yhtälössä on toki myös rahastojen tuotolla. Esimerkiksi 9% vuosituotto 1,5% kuluilla on käteen jäävän rahan osalta sama kuin 8% vuosituotto 0,5% kuluilla.

Mielenkiinnosta tein laskutoimituksen, että mikä olisivat rahaston kulut kokonaisvarallisuudesta 1,5% hallinnointipalkkiolla. Tällöin tilanne olisi seuraavanlainen:

Käteen jää:           2152€ eli 55,4%
Rahastojen kulut: 1258€ eli 32,4%
Verot:                     472€ eli 12,2%

Tällöin rahastojen kulut olisivat jo lähes kolmasosa koko tuotosta 28 vuoden aikana 8% tuotto-odotuksella laskettuna. Tämän esimerkin perusteella itselleni on entistä selvempää, että pyrin jatkossakin kiinnittämään huomiota rahastojen kuluihin.

Kun rahastojen kulut ovat näinkin suuri osa kokonaistuotosta, miksi sitten ylipäätään sijoitan rahastoihin, enkä suoraan osakkeisiin? Tämä blogiteksti ei sovellu suoranaisesti suorien osakesijoitusten ja rahastojen väliseen vertailuun, sillä verokohtelu, sijoitusajan pituus (kuinka nopeasti 40% hankintameno-olettaman piiriin), ulkomaisten omistusten osinkojen lähdeverot ja hallinnointi- ja kaupankäyntikulut kaikki yhdessä vaikuttavat suorien osakesijoitusten ja rahastojen tuottoon. Joka tapauksessa tämänhetkinen verokohtelu ja sitä kautta (kasvu)rahastolle muodostuva korkoa korolle efekti kääntää monessa tapauksessa tilanteen kuluista huolimatta rahaston eduksi pitkällä aikavälillä.

Itse sijoitan passiivisiin indeksirahastoihin erityisesti hajautushyödyn ja helppokäyttöisyyden vuoksi. Samalla pyrin valitsemaan indeksirahastoja, joiden kulut ovat mahdollisimman alhaiset.

Tätä tekstiä kirjoittaessa tulin laskeneeksi myös indeksirahastojen ja suorien osakesijoitusten välisiä tuotto-odotusten eroja verotus, lähdeverot ja kulut huomioiden eri pörssien osakkeisiin sijoitettaessa. Kirjoitan tekemistäni havainnoista ja laskutoimituksista lisää myöhemmin.

Kuva: Ajay Shekhar - Money Keys_B_W