Inflaation Vaikutus & Inflaation Verotus

Pitkällä tähtäimellä indeksirahastoihin sijoittaessani inflaatiolla on merkittävä vaikutus sijoitusteni ostovoimaan niitä joskus tulevaisuudessa realisoidessani. Havaintojeni mukaan inflaatiota ja sen vaikutusta sijoitustuottoihin käsitellään yleisesti ottaen melko vähäisesti. Seuraavassa olen pohtinut inflaation vaikutusta omiin sijoituksiini. 

En käsittele seuraavassa nyt siis sitä mistä inflaatio syntyy vaan niitä seurauksia, joita inflaatio minulle aiheuttaa käytännön tasolla. Tavalliselle kuluttajalle inflaatio tarkoittaa käytännössä kuluttajahintojen nousua. Näin ollen säästöjeni ostovoima pienenee ajan myötä inflaation verran. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana inflaatio on ollut Suomessa tyypillisesti 0-4% vuodessa. Tällä vuosituhannella kuluttajahinnat ovat nousseet keskimäärin 1,7% vuodessa. Euroopan keskuspankin tavoitteena on pyrkiä pitämään inflaatio keskipitkällä ajalla hieman alle 2%:ssa.

Vuosi	Inflaatio
2000	3,4
2001	2,6
2002	1,6
2003	0,9
2004	0,2
2005	0,9
2006	1,6
2007	2,5
2008	4,1
2009	0,0
2010	1,2
2011	3,4
2012	2,8
2013	1,5
2014	1,0
2015	-0,2

Lähde: Tilastokeskus

Ikävä kyllä verottaja ei ota Suomessa inflaation vaikutusta huomioon luovutusvoittoveroa laskettaessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ostaessani nyt rahasto-osuuksia esimerkiksi 500 eurolla ja myydessäni ne kymmenen vuoden päästä 1079€ hintaan (8% vuosituotto), maksan luovutusvoittoveroa kaikesta tekemästäni voitosta eli tässä tapauksessa 579€:sta, vaikka kymmenen vuoden aikana inflaatio on syönyt varallisuudestani 22% (1,02^10) 2% vuotuisella inflaatiolla laskettuna. Säästämäni 1079€ vastaakin nykyrahassa vain 886€:a.

Tein esimerkin vuoksi seuraavat laskutoimitukset miten inflaation verotus vaikuttaa käytännössä:

Myytyäni rahasto-osuuden minulle jää näin ollen 500€+579€*0,7=905€, josta maksan veroja 1079€-905€=174€. Yleinen hintataso on noussut keskimäärin 2,0% vuodessa, jonka vuoksi tuon 905€ ostovoima onkin kymmenen vuoden päästä enää 905€/1,02^10=743€ (2,0% inflaatiolla laskettuna). Mikäli verottaja ottaisi inflaation huomioon verotuksessa, tulisi ostovoiman heikentyminen ottaa huomioon ennen verotusta. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että minulta verotettaisiin tällöin (1079€/1,02^10-500€)*0,3=116€. Myymisen jälkeen minulle jäisi tällöin 1079€-116€=963€ eli nykyrahassa 790€.

Minkälaiseen vuosittaiseen tuotto-odotukseen minun tulisi päästä, jotta sijoitukseni voittaisivat inflaation ja sen vaikutukset? Jotta ostovoimani reaalisesti paranisi sijoitukseni myötä vuosittaisen pääoman tuoton tulisi voittaa inflaatio, inflaatiovero sekä sijoituksen vuosittaiset hallinnointikulut. Esimerkiksi 2,0% inflaatiolla laskettuna tämä tarkoittaa, että inflaatioveron osuudeksi muodostuu 2,0% / 0,70 -2,0% (luovutusvoittovero 30%) = 0,857%.

Vuoden pituisen sijoituksen kohdalla tämä tarkoittaa:

Inflaatio 2,00%

Inflaatiovero 0,86%

Sijoituksen hallinnointikulut, esim. rahastojeni kulut 0,14%

------------------------------

yhteensä 3,00% vuodessa

Toisin sanoen 2000-luvun keskimääräisellä inflaatiovauhdilla haluan, että sijoitukseni tuottavat keskimäärin vähintään noin 3,00% vuodessa, muuten inflaatio syö varallisuuttani. Tämän hetken matalalla korkotasolla tämä tarkoittaa, ettei minun kannata sijoittaa ylimääräistä varallisuuttani osakkeiden ulkopuolelle.Tämä edelleen tukee päätöstäni sijoittaa 100% uusista sijoituksistani osakkeisiin.

Kuva: Paul - Inflation & Gold

Passiivisen Sijoittamisen Suurin Haaste

Päädyin passiiviseksi indeksirahastosijoittajaksi pitkälti siitä syystä, etten usko, että kykenisin ennustamaan mitkä yritykset tuottavat keskimääräistä indeksituottoa paremmin yli 25 vuoden aikavälillä ja edelleen sen jälkeenkin. Maailma voi olla hyvinkin erinäköinen tuolloin kuin mitä se on nyt. Osin päätöstä helpottivat myös tekemäni hieman huonot sijoituspäätökseni pääasiassa suoraan kotimaisiin osakkeisiin vuoden 2011 kevään korkeimmista ostohinnoista.

Indeksirahastot tarjoavat hyvän tavan hajauttaa sijoituksia kuukausittain säännöllisesti pienillä käytössä olevilla summilla. Indeksirahastojen kautta hajauttaminen on helppoa niin toimialoittain ja maantieteellisesti kuin ajallisestikin. Pyrin valitsemaan indeksirahastotuotteita, joihin minulla on helppo pääsy ja jotka kertovat kaupankäyntikulujensa lisäksi kokonaiskulunsa avoimesti. Näiden indeksirahastojen ennustettavissa oleva elinikä tulee myös olla kaukana tulevaisuudessa, sillä en halua katkaista korkoa korolle efektiä myynnistä laukeavien veroseuraamusten myötä. Myös mahdollisuus 40% hankintameno-olettaman käyttöön 10v jälkeen suosii pitkiä sijoituksia.

Passiivinen sijoittaminen on sisänsä itselleni hyvin helppoa. Sijoitussuunnitelman tekemisen jälkeen tililtäni siirtyy kuukausittain automaattisesti haluamani summat valitsemiini indeksirahastoihin. Käytännössä minun ei tarvitse pitää huolta kuin siitä, että tililläni on tarpeeksi rahaa automaattisesti tapahtuvia rahastomerkintöjä varten. No kovin työ onkin tietysti siinä.

Passiivisen sijoittamisen aloittamisen myötä on ollut myös mukava huomata, että enää ei ole niin väliä laskevatko vai nousevatko kurssit lyhyellä aikavälillä. Oikeastaan nyt jopa toivon kurssien laskua, jotta saisin enemmän rahasto-osuuksia kuukausittain sijoittamallani summalla. Koska lähtökohtaisesti sijoitan ylimääräisiä rahoja pitkäjänteisesti, niin ei lyhyen aikavälin (minulle muutama vuosi) kurssilaskuilla ole itselleni merkitystä.

Haaste

Asiat eivät kuitenkaan ole juuri koskaan täysin mustavalkoisia. Itselleni passiivisen sijoittamisen suurin haaste tuntuu olevan se, että maltan pysyä passiivisena ja tekemässäni sijoitussuunnitelmassa. Edelleen huomaan, että seuraan eri sijoitusblogeja ja pörssikursseja lähes päivittäin, vaikkei minulla siihen olisikaan tarvetta. Näin ollen ainakin alitajuisesti ja välillä ihan aktiivisestikin innostun joistain yksittäisistä yrityksistä. Nimenomaan itse yrityksistä ja niiden liiketoiminnasta, enkä niinkään näiden yritysten pörssikursseista.

Tililleni on kertynyt nyt muutama euro extraa ja itselläni ostosormi syyhyää sitä enemmän mitä enemmän "ylimääräistä" huomaan tililleni jäävän. Saa nähdä pitääkö minun sallia itselleni kuitenkin pieni "pelisalkkuosuus" esim. 10% sijoituksiin menevästä summasta, jolla voin tehdä huvin ja urheilun nimessä omia erinomaisen hyviä tai epäonnistuneita hankintojani.

Näen itseni mielelläni usean yrityksen omistajana, jotka löydän tältä listalta: http://www.forbes.com/powerful-brands/list/. Rahastojen kautta omistan jo näistä monen yrityksen osakkeita tai osuuksia, aivan liian pienen osuuden tosin. Mikäli ensi viikolla selkärankani katkeaa ja päädyn ostamaan yksittäisen yrityksen osakkeita pelisalkkuuni, niin on hyvin lähellä, että tuo yritys on IBM (rahastoistani 0,81% osuus), joka löytyy myös brändilistan sijalta 4 tällä hetkellä. Luettavaa yrityksestä löytyy vaikka millä mitalla internetin välityksellä, joten en aio sen kummemmin perustella intohimojani IBM:ää kohtaan.

Muita yksittäisiä kiinnostavia yksittäisiä yrityksiä, joita olen seurannut, joihin olen tutustunut hieman tarkemmin ja joiden liiketoimintaan uskon myös tulevaisuudessa ovat:

VISA Inc. (en omista rahastojen kautta lainkaan), H&M (0,37% osuus rahastoistani) ja

myös osin Coca-Cola (0,77%) ja EXXON Mobil (1,97%). 

Kotimaisista yrityksistä luotan tulevaisuudessa Nokian renkaisiin, KONE:seen, Sampoon ja Tikkurilaan. Kotimaisiin yrityksiin minun kannattaa nyt tosin sijoittaa Nordnetin Superrahaston kautta ehdottomasti. Kulu-, verohyöty ja korkoa korolle - efekti on nyt niin merkittävä kuluttoman kotimaahan sijoittavan rahaston eduksi, että en usko, että riskinottaminen suuremmasta tuotosta kannattaa kohdallani.

Passiivisen indeksirahastosijoittamisen suurin haaste on siis pysyä passiivisena jatkossakin ja antaa yksittäisten osakkeiden, suurempien tuottomahdollisuuksien ja samalla suurempien riskien elää omaa elämäänsä. Saa nähdä miten pystyn vastaamaan haasteeseen.

Mikä on Sinun suurin haasteesi sijoittamiseen liittyen?

Kuva: Tax Credits - Money on a Hook

Rahastosijoittamisen Kulut Pitkällä Aikavälillä

Oman sijoitussuunnitelmani allokaation mukaista tuotto-odotusta on mahdotonta tietää etukäteen. Sijoitushorisonttini on pitkä, vähintään 25 vuotta, mahdollisesti jopa yli 30 vuotta. Sijoittaessani tasaisesti kuukausittain eri rahastoihin odotan saavani keskimääräisen osakemarkkinoiden tuoton rahastojen kuluilla vähennettynä. Mitään pikavoittoja tai ylituottoa en omalta sijoittamiseltani odota. Mikäli selviä pörssiromahduksia tapahtuu, niin tuolloin pyrin, rahatilanteen sen salliessa, tekemään ylimääräisiä rahastosijoituksia sijoitusallokaationi mukaisesti ja tätä kautta hankkimaan mahdollisesti hieman parempaa tuottoa sijoituksilleni. Indeksissä tapahtuvan romahduksen on oltava kuitenkin vähintään 15% menneen vuoden korkeimmasta arvosta ennen kuin teen ylimääräisiä talletuksia rahastoon.Tämän lisäksi tulen tekemään rahastosijoitusten normaalin tasapainotuksen 2-3 kertaa vuodessa. 

Minkälaista osakemarkkinoiden tuotto-odotusta pidän itse omalle rahastosalkulleni realistisena? En osaa ennustaa, mutta uskoisin, että minun olisi realistisesti mahdollista yltää noin 8% vuotuiseen keskimääräiseen tuottoon. Tätä 8%:ia olen käyttänyt tuotto- ja kululaskelmieni lähtökohtana, sillä jonkun tuottoprosentin mukaan laskelmat on tehtävä.

Nordnetiltä ilmestyy kesäkuussa täysin kuluton Suomi-rahasto ja aion korvata Seligsonin Suomi-rahaston Nordnetin kuluttomalla rahastolla. Näin ollen saan rahastojen kulut pudotettua tasolle 0,53% vuodessa aiemman 0,58% sijaan. Lisäksi käytän seuraavissa laskelmissani oletuksena sitä, että inflaatio tulee olemaan keskimäärin 2,5% vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että nyt sijoitetun euron ostovoima puolittuu noin 28 vuodessa hintojen nousun myötä (1€ * 1,025^28). Verotus tulee melkoisella varmuudella vuosien varrella muuttumaan, mutta käytän laskelmien perusteena nykyistä veromallia.

Yllä olevien tietojen perusteella tänään rahastoihin sijoittamani 450€ tulee kasvamaan tulevien 28 vuoden aikana siten, että vuonna 2042 tuo 450€ onkin kasvanut 3383€:ksi. Tässä summassa on huomioitu rahastojen kulut, joihin on mennyt 500€ 28 vuoden aikana. Mikäli päätän myydä rahasto-osuuteni tuolloin haluaa verottaja omansa saamastani tuotosta. Myydessäni osuuteni käytän veron laskemiseksi 40%-hankintameno-olettamaa, jota minun kannattaa ehdottomasti käyttää, sillä alkuperäisen sijoutuksen arvo on noussut reilusti yli 150%, jota voi käyttää laskennallisena kannattavuuden rajana. Verojen osuus tulee näin ollen olemaan 3383€*0,6*0,3=608,9€. Käteen jää siten 2774€ verojen jälkeen. Yleinen hintataso on kuitenkin 28 vuoden aikana kaksinkertaistunut, jonka vuoksi minulla on käytännössä 2774€/2 = 1387€ vuoden 2042 hintataso huomioiden. Sijoitukseni ostovoima on siis kolminkertaistunut 28 vuoden aikana. Lukema on kyllä kaukana äkkirikastumisesta..

Rahastojen kulut peritään kokonaisvarallisuudesta, ei tuotosta. Hankintameno-olettamaa käytettäessä lopulliset verot määräytyvät myös kokonaisvarallisuuden mukaan. Ikävä kyllä Suomessa verotetaan myös inflaatio, mutta 40% hankintameno-olettama antaa hieman anteeksi, vaikkei poistakaan inflaatioveroa kokonaan.

Vertailtaessa kokonaistuoton, rahaston kulujen ja verojen osuuden suhdetta voidaan todeta seuraavaa. Rahaston lopullinen käteen jäävä tuotto oli siis 2774 €, kulujen osuus 500€ ja verojen osuus 609€. Prosenteiksi muutettuna kokonaistuotosta laskettuna:

Käteen jää:           2774€ eli 71,4%
Rahastojen kulut:   500€ eli 12,9%
Verot:                     609€ eli 15,7%

Huomioitavaa, että tuoton veroprosentiksi muodostuu hankintameno-olettamaa käytettäessä 609€/(3383€-450€)*100= 20,8%.

Mitä tästä sitten pitäisi oppia? Ainakin se, että rahastojen kuluilla todellakin on merkitystä. Koska rahasto perii hallinnointipalkkion kokonaisvarallisuudesta eikä rahaston tuotosta nousevat rahaston kulut vuosien aikana korkoa korolle efektin mukaisesti, mutta toisaalta niin nousee rahaston tuottokin. Tuotto ei ole taattua, mutta kulut ovat. Merkitystä tässä yhtälössä on toki myös rahastojen tuotolla. Esimerkiksi 9% vuosituotto 1,5% kuluilla on käteen jäävän rahan osalta sama kuin 8% vuosituotto 0,5% kuluilla.

Mielenkiinnosta tein laskutoimituksen, että mikä olisivat rahaston kulut kokonaisvarallisuudesta 1,5% hallinnointipalkkiolla. Tällöin tilanne olisi seuraavanlainen:

Käteen jää:           2152€ eli 55,4%
Rahastojen kulut: 1258€ eli 32,4%
Verot:                     472€ eli 12,2%

Tällöin rahastojen kulut olisivat jo lähes kolmasosa koko tuotosta 28 vuoden aikana 8% tuotto-odotuksella laskettuna. Tämän esimerkin perusteella itselleni on entistä selvempää, että pyrin jatkossakin kiinnittämään huomiota rahastojen kuluihin.

Kun rahastojen kulut ovat näinkin suuri osa kokonaistuotosta, miksi sitten ylipäätään sijoitan rahastoihin, enkä suoraan osakkeisiin? Tämä blogiteksti ei sovellu suoranaisesti suorien osakesijoitusten ja rahastojen väliseen vertailuun, sillä verokohtelu, sijoitusajan pituus (kuinka nopeasti 40% hankintameno-olettaman piiriin), ulkomaisten omistusten osinkojen lähdeverot ja hallinnointi- ja kaupankäyntikulut kaikki yhdessä vaikuttavat suorien osakesijoitusten ja rahastojen tuottoon. Joka tapauksessa tämänhetkinen verokohtelu ja sitä kautta (kasvu)rahastolle muodostuva korkoa korolle efekti kääntää monessa tapauksessa tilanteen kuluista huolimatta rahaston eduksi pitkällä aikavälillä.

Itse sijoitan passiivisiin indeksirahastoihin erityisesti hajautushyödyn ja helppokäyttöisyyden vuoksi. Samalla pyrin valitsemaan indeksirahastoja, joiden kulut ovat mahdollisimman alhaiset.

Tätä tekstiä kirjoittaessa tulin laskeneeksi myös indeksirahastojen ja suorien osakesijoitusten välisiä tuotto-odotusten eroja verotus, lähdeverot ja kulut huomioiden eri pörssien osakkeisiin sijoitettaessa. Kirjoitan tekemistäni havainnoista ja laskutoimituksista lisää myöhemmin.

Kuva: Ajay Shekhar - Money Keys_B_W