Inflaation Vaikutus & Inflaation Verotus

Pitkällä tähtäimellä indeksirahastoihin sijoittaessani inflaatiolla on merkittävä vaikutus sijoitusteni ostovoimaan niitä joskus tulevaisuudessa realisoidessani. Havaintojeni mukaan inflaatiota ja sen vaikutusta sijoitustuottoihin käsitellään yleisesti ottaen melko vähäisesti. Seuraavassa olen pohtinut inflaation vaikutusta omiin sijoituksiini. 

En käsittele seuraavassa nyt siis sitä mistä inflaatio syntyy vaan niitä seurauksia, joita inflaatio minulle aiheuttaa käytännön tasolla. Tavalliselle kuluttajalle inflaatio tarkoittaa käytännössä kuluttajahintojen nousua. Näin ollen säästöjeni ostovoima pienenee ajan myötä inflaation verran. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana inflaatio on ollut Suomessa tyypillisesti 0-4% vuodessa. Tällä vuosituhannella kuluttajahinnat ovat nousseet keskimäärin 1,7% vuodessa. Euroopan keskuspankin tavoitteena on pyrkiä pitämään inflaatio keskipitkällä ajalla hieman alle 2%:ssa.

Vuosi	Inflaatio
2000	3,4
2001	2,6
2002	1,6
2003	0,9
2004	0,2
2005	0,9
2006	1,6
2007	2,5
2008	4,1
2009	0,0
2010	1,2
2011	3,4
2012	2,8
2013	1,5
2014	1,0
2015	-0,2

Lähde: Tilastokeskus

Ikävä kyllä verottaja ei ota Suomessa inflaation vaikutusta huomioon luovutusvoittoveroa laskettaessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ostaessani nyt rahasto-osuuksia esimerkiksi 500 eurolla ja myydessäni ne kymmenen vuoden päästä 1079€ hintaan (8% vuosituotto), maksan luovutusvoittoveroa kaikesta tekemästäni voitosta eli tässä tapauksessa 579€:sta, vaikka kymmenen vuoden aikana inflaatio on syönyt varallisuudestani 22% (1,02^10) 2% vuotuisella inflaatiolla laskettuna. Säästämäni 1079€ vastaakin nykyrahassa vain 886€:a.

Tein esimerkin vuoksi seuraavat laskutoimitukset miten inflaation verotus vaikuttaa käytännössä:

Myytyäni rahasto-osuuden minulle jää näin ollen 500€+579€*0,7=905€, josta maksan veroja 1079€-905€=174€. Yleinen hintataso on noussut keskimäärin 2,0% vuodessa, jonka vuoksi tuon 905€ ostovoima onkin kymmenen vuoden päästä enää 905€/1,02^10=743€ (2,0% inflaatiolla laskettuna). Mikäli verottaja ottaisi inflaation huomioon verotuksessa, tulisi ostovoiman heikentyminen ottaa huomioon ennen verotusta. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että minulta verotettaisiin tällöin (1079€/1,02^10-500€)*0,3=116€. Myymisen jälkeen minulle jäisi tällöin 1079€-116€=963€ eli nykyrahassa 790€.

Minkälaiseen vuosittaiseen tuotto-odotukseen minun tulisi päästä, jotta sijoitukseni voittaisivat inflaation ja sen vaikutukset? Jotta ostovoimani reaalisesti paranisi sijoitukseni myötä vuosittaisen pääoman tuoton tulisi voittaa inflaatio, inflaatiovero sekä sijoituksen vuosittaiset hallinnointikulut. Esimerkiksi 2,0% inflaatiolla laskettuna tämä tarkoittaa, että inflaatioveron osuudeksi muodostuu 2,0% / 0,70 -2,0% (luovutusvoittovero 30%) = 0,857%.

Vuoden pituisen sijoituksen kohdalla tämä tarkoittaa:

Inflaatio 2,00%

Inflaatiovero 0,86%

Sijoituksen hallinnointikulut, esim. rahastojeni kulut 0,14%

------------------------------

yhteensä 3,00% vuodessa

Toisin sanoen 2000-luvun keskimääräisellä inflaatiovauhdilla haluan, että sijoitukseni tuottavat keskimäärin vähintään noin 3,00% vuodessa, muuten inflaatio syö varallisuuttani. Tämän hetken matalalla korkotasolla tämä tarkoittaa, ettei minun kannata sijoittaa ylimääräistä varallisuuttani osakkeiden ulkopuolelle.Tämä edelleen tukee päätöstäni sijoittaa 100% uusista sijoituksistani osakkeisiin.

Kuva: Paul - Inflation & Gold

Asuntolainalla Vivuttaminen

Nordea tarjoaa asuntolaina-asiakkailleen mahdollisuuden lyhennysjouston käyttöön. Lyhennysjousto antaa mahdollisuuden muuttaa asuntolainan lyhennyksiä vapaasti omien tarpeiden mukaan. Vähintään korot on aina maksettava. Lyhennysjouston määrä voi olla enintään 10% lainan määrästä.  Lyhennysjouston voi ottaa uuteen tai vanhaan lainaan ja sen solmiminen on maksutonta.

Kävin vaimoni kanssa solmimassa lyhennysjoustosopimuksen pankissa erikseen jo reilu vuosi sitten. Alun perin halusin hankkia sopimuksen erityisesti yllättävien kulujen tai isomman pörssiromahduksen varalle ylimääräisiä osakeostoja varten. Kuitenkin elokuussa havahduin siihen, että Bank Norwegian tarjoaa tällä hetkellä talletustililleen jopa 1,75% korkoa ilman nostorajoituksia. Totesin välittömästi, että vähintä mitä voimme tehdä on ottaa käyttöön Nordean lyhennysjousto ja siirtää lainanlyhennyksistä vapautuva pääoma Bank Norwegianin talletustilille. Käytössämme oleva lyhennysjouston määrä on 9400 euroa. Asuntolainamme kokonaiskorko on tällä hetkellä 0,44%, joten tällä korkotasolla veivaus on todellakin järkevää.

Asuntolainalla vivuttaminen - suunnitelmani

Pienen pohdinnan jälkeen päätin kuitenkin tehdä seuraavanlaisen suunnitelman. Otamme koko 9400 € suuruisen lyhennysjouston käyttöömme 600€/kk vauhdilla, kunnes koko lyhennysjoustomahdollisuus on käytetty. Tuosta vapautuvasta pääomasta puolet, eli 300€ sijoitetaan Bank Norwegianin talletustilille ja puolet sijoitetaan ylimääräisenä eränä osakkeisiin sijoitussuunnitelmamme allokaation mukaisesti. Lyhennysjousto on tällöin käytännössä käytetty noin 15 kuukauden kuluttua. Tämän jälkeen ajattelin siirtää Bank Norwegianin tilille kerätyt talletukset 300€/kk vauhdilla osakkeisiin. Tällä menettelyllä saamme sijoitettua edullisella lainarahalla 9400 euroa 30 kuukauden aikana osakkeisiin samalla ajallisesti hajauttaen. Suunnitelma voi toki muuttua tai muokkautua mahdollisen pörssiromahduksen tai korkojen nousun myötä.

Asuntolainamme määrä on tällä hetkellä noin 87000 euroa ja nykyisellä korkotasolla laina on maksettu pois noin 11 vuoden kuluttua. Olen miettynyt, että lyhennysjouston käytön päättyessä pyytäisin pankeilta tarjousta nykyisen laina-ajan pidentämisestä 11 vuodesta takaisin yli 20 vuoteen. Tämä siis etenkin, mikäli korkotaso pysyy edelleen alhaisena. Näin ollen voisin sijoittaa tuon vapautuvan pääoman osakkeisiin velkavipua ja mahdollisesti alhaista korkoa hyödyntäen. Erillistä sijoituslainaa on vaikeaa saada yhtä alhaisella korolla.

Velalla sijoittamisessa on aina riskinsä, mutta mielestäni tämä suunnitelma on melko varovainen. Ehkä suunnitelma voisi jopa olla rohkeampikin, mutta lähdetään tällä liikkeelle.

Hallinnointikulut alas!

Aloittaessani säännöllisen rahastosäästämisen ja -sijoittamisen keväällä 2014 sijoitusteni hallinnointikulut olivat yli 0,50% (TER) vuodessa. Jo seuraavana keväänä, maaliskuussa 2015 olin saanut puolitettua tuosta uusien sijoitusteni hallinnointikulut, kiitos Nordnetin kuukausisäästämisen. Viimeiset 1,5 vuotta olenkin sijoittanut tuolla samalla suunnitelmalla säännöllisesti kuukausittain. Käytössäni olleen suunnitelman hallinnointikulut ovat olleet 0,22% (TER) vuodessa.

Uudet hallinnointikulut 0,14%

Tein päivityksen aiempaan sijoitussuunnitelmaani ja sain edelleen pudotettua hallinnointikulujani 0,22% -> 0,14% (TER). Sijoitussuunnitelmani näyttää nyt seuraavalta:

     

Tavoitteenani on on jakaa sijoitukseni maantieteellisesti seuraavasti:

40% Pohjois-Amerikka

30% Eurooppa

20% Kehittyvät markkinat

10% Aasia

Lisäksi teen seuraavia peliliikkeitä välttääkseni kuluja ja osinkoveroja.

Kulujen alentamiseksi sijoitan maksimissaan 10% painolla Berkshire Hathawayhin S&P 500 ETF:n sijaan. Berkshire Hathawayssa (BRK.B) vältän osinkoverot kokonaan (yhtiö ei maksa osinkoa tällä hetkellä) sekä säästän hallinnointikuluissa. BRK.B:n laskennallinen hallinnointikulu on alhainen, 0,01% vuodessa.

Lisäksi sijoitan noin 10% osuuden Nordnetin Superrahastoihin niiden kuluttomuuden vuoksi. Superrahastoihin sijoittamalla vältän sekä osinkoverot että kulut kokonaan.

Uskon, että kulutustavarasektori ja brändiyhtiöt antavat pientä ylituottoa pörssin keskimääräiseen tuottoon verrattuna pitkässä juoksussa. Lisäksi uskon, että lääkeyhtiöiden tuotteille on tulevaisuudessa kysyntää, kun ihmisten elinikä pitenee ja kaiken maailman lääkehoitoa vaativat vaivat lisääntyvät siinä sivussa. Näillä fiiliksillä sijoitan jatkossa noin 5% painoarvolla Seligsonin TOP25 Brands ja TOP25 Pharma rahastoihin, vaikka niiden kulut ovatkin muihin tuotteisiin verrattuna melko kovat, noin 0,6% vuodessa. Erityisesti käytän näitä Seligsonin rahastoja alle 1000€ myyntien verovapauden hyödyntämiseen vuosittain.

Mitä parannettavaa jäi?

Pyrin jatkossakin minimoimaan verot ja kulut. Näin ollen etsin jatkuvasti uusia tuotteita ja mahdollisuuksia nykyisten kulujeni karsimiseksi. Haluaisin ehdottomasti sijoittaa nykyistä suuremmalla painolla pienyhtiöihin. En kuitenkaan ole vielä löytänyt kustannustehokasta ratkaisua, joka olisi käytettävissä verrattain pienillä kuukausittaisilla summilla säännöllisesti sijoitettaessa. Jatkuva seuranta on näiltä osin käynnissä.

Kauankohan menee, että hallinnointikulut pudotettua alle 0,10% nykyisillä maantieteellisillä painotuksilla? Uskon, että kilpailun kiristyessä tämä on vain ajan kysymys Euroopassa ja Suomessakin.

Nordnetin kampanjaostokset (BRK.B) sekä blogin kaivuuta naftaliinista

Viimeisestä blogipostauksesta on päässyt tovi vierähtämään. Edellisen postauksen jälkeen perheen päälukukin on kerennyt kasvaa yhdellä. Kaiken kiireen sivussa olemme edelleen jatkaneet säästämistä ja sijoittamista sijoitussuunnitelmamme mukaisesti sijoittamalla reilut 10% nettotuloistamme osakkeisiin ETF:ien ja passiivisten rahastojen kautta. Pientä viilausta ja allokoinnin tarkastelua olen matkan varrella tehnyt, johtuen muun muassa eri pörssien arvostustasoista. Ehkä suurimpana muutoksena aiempaan olen päättänyt tuplata kehittyvien markkinoiden painoarvon salkussani.

Olemme lisäksi jatkaneet säästämistä ja sijoittamista molemmille lapsillimme edelleen tasaisella vauhdilla ilman katkoksia. Tavoitteena on jatkossakin lahjoittaa ja sijoittaa molemmille 1000€ vuodessa. Tällä hetkellä sijoitukset tehdään Nordnetin kuukausisäästöohjelman kautta iShares Core World - ja iShares Core Emerging markets ETF:iin. Vanhempi lapsi sai viime keväänä jo ensimmäisen veroilmoituksen 2 vuoden iässä. Siitä se lähtee 😆Varallisuutta on vanhemmalle nyt kertynyt noin 3000€ (Nordnet 2000€, s-osuudet 1000€), nuorempi tulee hiljalleen perässä.

Berkshire Hathaway (BRK.B)

Sijoitussalkkujen tasapainotus tuli suoritetuksi viimeisten kuluneiden kahden viikon aikana. Samalla tuli hyödynnettyä 1000€:n alle jäävien myyntivoittojen verottomuus. Myyntien jälkeisten ostojen tekeminen sattui osumaan mukavasti yhteen tuon Nordnetin S&P 500 -kampanjatarjouksen kanssa. Olen noudattanut tähän mennessä lähes orjallisesti laatimaani sijoitussuunnitelmaa, mutta tällä kertaa ostosormea syyhytti tämän tarjouksen vuoksi jostain syystä hyvin paljon. Käytinkin viime - ja edellisviikolla melko paljon aikaa eri ostokohteiden kartoittamiseen. Muistaakseni Warren Fyffet - blogin kautta sain jotenkin päähäni lähteä tutkimaan myös Warren Buffetin luotsaamaa Berkshire Hathawayta aikaisempaa tarkemmin. Melko perusteellisiksi muodostuneiden taustatöiden jälkeen päätin, että kelpuutan Berkshire Hathawayn (BRK.B) ostokohteekseni seuraavin perustein.

Berkshire Hathawayn liiketoiminnan perusteelliseen selvittämiseen ja ymmärtämiseen menisi ammattilaisellakin varmaan viikkoja, joten jouduin oikomaan ymmärrettävistä syistä melkoisen paljon. Berkshire Hathawayta voisi tavallaan kuitenkin verrata aktiivisesti hallinnoituun rahastoon. Aktiivisesti hallinnoituun rahastoon, jonka "hallinnointikuluiksi" Anders Oldenburg laski Phoebus - blogissaan 0,01% vuodessa. Berkshire Hathaway ei maksa lainkaan osinkoa, joten näin ollen yritykseen sijoittamalla välttyy myös suorilta veroseuraamuksilta. Historiallisestihan Berkshire on johtamana yltänyt satumaisiin, lähes 20% vuosittaisiin tuottoihin. En tämmöisiin tuottolukuihin itse enää nykypäivänä usko, mutta uskon, että Berkshiren on edelleen mahdollista Buffettin opein päästä jatkossakin S&P 500 - indeksiä parempiin tuottoihin. Ja uskon tämän onnistuvan sen vuoksi, että yhtiö pystyy käyttämään vahvasti yhtiön omistamien vakuutusyhtiöiden keräämiä vakuutusmaksuja ylituottojen tekemiseen sijoitustoiminnassaan. Eräiden arvioiden mukaan yhtiö on parhaimmillaan sijoittanut osakemarkkinoille jopa 2/3 näistä etukäteen kerätyistä vakuutusmaksuista ylituottojen tekemiseksi. Historiallisesti tällä "ilmaisella" vivulla Berkshire on saavuttanut noin 4% ylituoton, joka siltä muuten olisi jäänyt saamatta.

Mielestäni Berkshire on myös hyvin hajautettu ja sitä omistamalla on mahdollista päästä osalliseksi myös muutamien yritysten tuloksiin, joita ei muutoin olisi mahdollista omistaa. Mainittakoon vaikkapa erinomaiseksi vakuutusyhtiöksi monesti mainostettu GEICO. Milloin Berkshire on sitten ostohinnoissa? Historiallisesti tarkasteltuna Berkshirea on joutunut ostamaan lähes aina niin sanotusti huippuhintaan. Buffett on itse julkisesti sanonut aloittavansa omien osakkeiden oston, mikäli Berkshiren hinta alittaa 120% (P/BV 1,2) yrityksen kirjanpitoarvosta. Viime viikon alkupäivinä Berkshiren P/BV oli välillä 1,34-1,38, ei siis aivan takaisinostohinnoissa, mutta ei kuitenkaan ostomielessä liian kaukana noista lukemista. Karkeasti edellä mainituin perustein hankin viime viikon tiistaina BRK.B:tä S&P 500 Etf:n korvaajana salkkuuni yhteensä 7kpl 147,50 dollarin keskihintaan. Tällä hetkellä BRK.B:n kurssi on noussut jo yli 10% ostohinnastani, joten ainakin lyhyellä tähtäimellä osto lämmittää mieltäni. Uskon voivani pitää tätä yksittäistä osaketta salkussani kuitenkin pitkään, muutoin en olisi ostoksille lähtenyt. Saatan jopa harkita korvaavani noin 10% USA:n osakemarkkinoiden painostani Berkshire Harhawayn osakkeilla. Kuuntelisin mielelläni, mikäli tähän liittyy mielestänne riskejä, joita en ole osannut ottaa huomioon.

Säästäminen lapselle aloitettu

Kirjoitin viime heinäkuussa, että tarkoituksenani on aloittaa rahastosäästäminen myös pienelle pojallemme noin 1000€ summalla vuosittain. Loin tuolloin itselleni neljäkohtaisen listan toimenpiteistä, jotka minun tulisi suorittaa viime vuoden loppuun mennessä.

1. Avaan pojallemme oman tilin kivijalkapankkiimme. 

Avasin pojallemme tilin kivijalkapankin sijaan S-Pankista sen vuoksi, että pojallemme maksettavat osuusmaksun korot maksetaan S-tilille. S-tili on pojallemme maksuton. Lisäksi oman tilin avaaminen pojallemme helpottaa lahjoitusmäärien seurantaa. Mahdollistahan on lahjoittaa toiselle henkilölle alle 4000€ verovapaasti kolmen vuoden välein.

2. Avaan pojallemme tilit sekä Nordnetiin että Seligsoniin.

Tehty. Tilit avattu sekä Nordnetiin että Seligsoniin.

3. Teen kaksi kertaa vuodessa pojallemme 500€ sijoituksen rahastoihin ja ETF-tuotteisiin.

Loppujen lopuksi päätin yksinkertaistaa pojallemme tehtävää säästösuunnitelmaa melko kovalla kädellä. Tulin siihen tulokseen, että koska kuukausittainen säätösumma on hyvin pieni ja sijoitushorisontti hyvin pitkä teen poikamme sijoitukset ainoastaan iSharesin MSCI Core World ETF-indeksirahastoon, jonka kulut (TER) ovat vain 0,20% vuodessa. Nordnetin kuukausisäästämisen kautta rahasto-osuuksien ostaminen on ilmaista. 

Jätin siis alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen sijoitusten ulkopuolelle Nordnetin superrahastot sekä Seligsonin Global Top 25 ja Global Top Pharma – rahastot. Tämä osin sen vuoksi, että muuten poikamme sijoituksista olisi tullut melkoinen tilkkutäkki suhteessa vuosittain sijoitettavaan kokonaissummaan. Lisäksi olisin voinut tehdä sijoituksia vain kaksi kertaa vuodessa mikä olisi loppujen lopuksi minulle työläämpää, kuin yhden jatkuvan kuukausisäästösopimuksen tekeminen, jonka jälkeen sijoitusten hankinta rullaa itsestään, kunhan pidän vain huolen, että Nordnetin tilillä on riittävästi rahaa.

Harkitsen vielä sitä, että tulisiko minun sijoittaa poikamme sijoituksista noin 10% verran Isharesin MSCI Core Emerging Markets ETF:ään (TER 0,25%). Tällöin tulisin hajauttaneeksi koko maailmaan, enkä vain kehittyneisiin markkinoihin. Toisaalta ajallisesti menisi 10 vuotta ennen kuin kehittyviin markkinoihin sijoitettu summa edes ylittäisi 1000€.

Tähän mennessä sijoituksia pojallemme on tehty seuraavasti:

5.1.2015 iShares Core World ETF 4kpl 34,35€ kpl

5.2.2015 iShares Core World ETF 2kpl 36,45€ kpl

5.3.2015 iShares Core World ETF 2kpl 38,74€ kpl

Hankinta-arvo yhteensä 287,78€

Markkina-arvo yhteensä 319,76€, tuotto-% 11,11 (19.3.2015 tilanne)

4. Lisäksi hankin pojallemme osuudet 10:stä S-ryhmän osuuskunnasta.

Tulin hankkineeksi pojallemme jäsenyyksiä vain viidestä parhaiten osuusmaksun korkoa maksavasta S-osuuskunnasta. Tarkoitus kyllä oli hankkia jäsenyydet kaikista kymmenestä parhaiten maksavasta osuuskunnasta, mutta tämä taisi jäädä puolitiehen lähinnä sen vuoksi, että ymmärtääkseni jäsenyyksien avaaminen pojallemme vaatii molempien vanhempien läsnäolon samanaikaisesti ja olimme liian kiireisiä yhteisillä kauppareissullamme koko syksyn ajan, että olisimme saaneet jäsenyydet avattua kaikkiin tavoitteenamme olleisiin osuuskuntiin. Olen kuitenkin tyytyväinen, että kerkesimme avaamaan jäsenyydet edes noihin viiteen osuuskuntaan ennen vuodenvaihdetta. Ehkä tämä vuosi riittää loppujen viiden jäsenyyden avaamiseen :)

Avasimme jäsenyydet siis seuraaviin osuuskuntiin (osuusmaksun korko 2014 sulkeissa):

Keski-Pohjanmaan Osuuskauppa (20€)

Etelä-Pohjanmaan osuuskauppa (15€)

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (12€)

Etelä-Karjalan Osuuskauppa (10€)

Turun Osuuskauppa (10€)

Harmi, että ensimmäisten sijoitusten tekeminen pojallemme venähti tämän vuoden alkuun asti, mutta eipä tuolla varmaankaan 18 vuoden ajanjaksolla tule olemaan juurikaan merkitystä. Kokonaisuutena olen kuitenkin tällä hetkellä varsin tyytyväinen siitä, että säästäminen pojallemme on nyt aloitettu ja ETF-kuukausisäästäminen on käynnissä. Pientä hiontaa suunnitelmiin on mahdollista tehdä jatkossa, mikäli se tuntuu tarpeelliselta.

Onkohan vielä jotain, mitä minun tulisi muistaa ottaa huomioon sijoittaessani lapselleni?