28. kesäkuuta 2014

Passiivisen Sijoittamisen Suurin Haaste

Päädyin passiiviseksi indeksirahastosijoittajaksi pitkälti siitä syystä, etten usko, että kykenisin ennustamaan mitkä yritykset tuottavat keskimääräistä indeksituottoa paremmin yli 25 vuoden aikavälillä ja edelleen sen jälkeenkin. Maailma voi olla hyvinkin erinäköinen tuolloin kuin mitä se on nyt. Osin päätöstä helpottivat myös tekemäni hieman huonot sijoituspäätökseni pääasiassa suoraan kotimaisiin osakkeisiin vuoden 2011 kevään korkeimmista ostohinnoista.

Indeksirahastot tarjoavat hyvän tavan hajauttaa sijoituksia kuukausittain säännöllisesti pienillä käytössä olevilla summilla. Indeksirahastojen kautta hajauttaminen on helppoa niin toimialoittain ja maantieteellisesti kuin ajallisestikin. Pyrin valitsemaan indeksirahastotuotteita, joihin minulla on helppo pääsy ja jotka kertovat kaupankäyntikulujensa lisäksi kokonaiskulunsa avoimesti. Näiden indeksirahastojen ennustettavissa oleva elinikä tulee myös olla kaukana tulevaisuudessa, sillä en halua katkaista korkoa korolle efektiä myynnistä laukeavien veroseuraamusten myötä. Myös mahdollisuus 40% hankintameno-olettaman käyttöön 10v jälkeen suosii pitkiä sijoituksia.

Passiivinen sijoittaminen on sisänsä itselleni hyvin helppoa. Sijoitussuunnitelman tekemisen jälkeen tililtäni siirtyy kuukausittain automaattisesti haluamani summat valitsemiini indeksirahastoihin. Käytännössä minun ei tarvitse pitää huolta kuin siitä, että tililläni on tarpeeksi rahaa automaattisesti tapahtuvia rahastomerkintöjä varten. No kovin työ onkin tietysti siinä.

Passiivisen sijoittamisen aloittamisen myötä on ollut myös mukava huomata, että enää ei ole niin väliä laskevatko vai nousevatko kurssit lyhyellä aikavälillä. Oikeastaan nyt jopa toivon kurssien laskua, jotta saisin enemmän rahasto-osuuksia kuukausittain sijoittamallani summalla. Koska lähtökohtaisesti sijoitan ylimääräisiä rahoja pitkäjänteisesti, niin ei lyhyen aikavälin (minulle muutama vuosi) kurssilaskuilla ole itselleni merkitystä.

Haaste

Asiat eivät kuitenkaan ole juuri koskaan täysin mustavalkoisia. Itselleni passiivisen sijoittamisen suurin haaste tuntuu olevan se, että maltan pysyä passiivisena ja tekemässäni sijoitussuunnitelmassa. Edelleen huomaan, että seuraan eri sijoitusblogeja ja pörssikursseja lähes päivittäin, vaikkei minulla siihen olisikaan tarvetta. Näin ollen ainakin alitajuisesti ja välillä ihan aktiivisestikin innostun joistain yksittäisistä yrityksistä. Nimenomaan itse yrityksistä ja niiden liiketoiminnasta, enkä niinkään näiden yritysten pörssikursseista.

Tililleni on kertynyt nyt muutama euro extraa ja itselläni ostosormi syyhyää sitä enemmän mitä enemmän "ylimääräistä" huomaan tililleni jäävän. Saa nähdä pitääkö minun sallia itselleni kuitenkin pieni "pelisalkkuosuus" esim. 10% sijoituksiin menevästä summasta, jolla voin tehdä huvin ja urheilun nimessä omia erinomaisen hyviä tai epäonnistuneita hankintojani.

Näen itseni mielelläni usean yrityksen omistajana, jotka löydän tältä listalta: http://www.forbes.com/powerful-brands/list/. Rahastojen kautta omistan jo näistä monen yrityksen osakkeita tai osuuksia, aivan liian pienen osuuden tosin. Mikäli ensi viikolla selkärankani katkeaa ja päädyn ostamaan yksittäisen yrityksen osakkeita pelisalkkuuni, niin on hyvin lähellä, että tuo yritys on IBM (rahastoistani 0,81% osuus), joka löytyy myös brändilistan sijalta 4 tällä hetkellä. Luettavaa yrityksestä löytyy vaikka millä mitalla internetin välityksellä, joten en aio sen kummemmin perustella intohimojani IBM:ää kohtaan.

Muita yksittäisiä kiinnostavia yksittäisiä yrityksiä, joita olen seurannut, joihin olen tutustunut hieman tarkemmin ja joiden liiketoimintaan uskon myös tulevaisuudessa ovat:
VISA Inc. (en omista rahastojen kautta lainkaan), H&M (0,37% osuus rahastoistani) ja
myös osin Coca-Cola (0,77%) ja EXXON Mobil (1,97%). 

Kotimaisista yrityksistä luotan tulevaisuudessa Nokian renkaisiin, KONE:seen, Sampoon ja Tikkurilaan. Kotimaisiin yrityksiin minun kannattaa nyt tosin sijoittaa Nordnetin Superrahaston kautta ehdottomasti. Kulu-, verohyöty ja korkoa korolle - efekti on nyt niin merkittävä kuluttoman kotimaahan sijoittavan rahaston eduksi, että en usko, että riskinottaminen suuremmasta tuotosta kannattaa kohdallani.

Passiivisen indeksirahastosijoittamisen suurin haaste on siis pysyä passiivisena jatkossakin ja antaa yksittäisten osakkeiden, suurempien tuottomahdollisuuksien ja samalla suurempien riskien elää omaa elämäänsä. Saa nähdä miten pystyn vastaamaan haasteeseen.

Mikä on Sinun suurin haasteesi sijoittamiseen liittyen?

Kuva: Tax Credits - Money on a Hook

27. kesäkuuta 2014

Sijoitussuunnitelman Päivitys, Ver.1.01


Sijoitussuunnitelmani v.1.00 koostui pelkästään Seligsonin indeksirahastotuotteista niiden edullisuuden ja Seligsonin avoimen politiikan vuoksi. Kuten aiemmin mainitsin, että mikäli uusia edullisempia indeksirahastoja tai tietyt kriteerit täyttäviä ETF-tuotteita tulee markkinoille olen valmis karsimaan nykyisten rahastojen kuluista ja siirtymään edullisimpien tuotteiden piiriin. Nordnet julkaisi kesäkuussa täysin kuluttoman superrahasto Suomen sekä tulee julkaisemaan vastaavat rahastot ainakin Norjaan ja Tanskaan. Tästä johtuen olen päivittänyt sijoitussuunnitelmaani siten, että sijoitan jatkossa kotimaisiin osakkeisiin Nordnetin rahaston kautta. Vähennän samalla hieman Seligsonin Eurooppa-rahaston painoarvoa ja siirrän painotusta pohjoismaihin (Norja ja Tanska) kuluttomien rahastojen kautta. Saan näin pudotettua rahastojen kokonaiskulut 0,594%:sta 0,529%:iin. Pitkässä juoksussa (28v & 8%:n tuotto-odotus) tämä säästää minulta reilun 5000€ rahastojen kuluina ennen veroja. 

Tällä hetkellä myös monien Seligsonin Eurooppa-rahaston osakkeiden kotimaat perivät edelleen osingoista melko korkeita lähdeveroja (mm. Sveitsi, Saksa, Ranska), joka on yksi syy miksi hieman lasken Eurooppa-rahaston painoarvoa. Tosin lähdeveroja ei voi kokonaan välttää, joten niihin on turha kiinnittää liikaa huomiota. Hajauttaminen ja halu sijoittaa muuallekin kuin Suomeen on itselleni lähdeverojen välttämistä tärkeämpää.

Näiden muutosten lisäksi tein samalla pieniä viilauksia siellä täällä. Lisäsin hieman Seligsonin Aasia-rahaston painoarvoa eli käytännössä Japanin ja Australian osakkeiden painoarvoa siten, että Aasian painoarvo on nyt noin 12% kehittyvien markkinoiden 12% painoarvon tapaan. Tarkoituksenani on, että Aasia ja kehittyvät markkinat muodostavat jatkossa noin 25% osuuden rahastosijoituksistani. Pohjois-Amerikan painoarvo on jatkossa reilu 40% ja Eurooppalaisten osakkeiden painoarvo on reilu kolmasosa eli noin 35%.

Sijoitan siis jatkossa indeksirahastoihin alla olevan taulukon jakauman mukaisesti.


RAHASTOSIJOITUKSET
painotukset

kulut %



sijoitettava summa / kk
500


TKA



Aasia - Seligson
11
55 €

0,52



Eurooppa - Seligson
17
85 €

0,54



Top 25 Brands - Seligson
12
60 €

0,64



Top 25 Pharma - Seligson
5
25 €

0,65



Kehittyvät - Seligson
12
60 €

1,07



P-Amerikka - Seligson
31
155 €

0,46



Suomi - Nordnet superrah.
4
20 €

0



Norja - Nordnet superf.
4
20 €

0



Tanska - Nordnet superf.
4
20 €

0



Euro-oblikaatio - valtiot

0 €

0,3



Euro corporate - yritykset

0 €

0,37



painotusten summa
100


0,5293
kokonaiskulut prosenttia


Yksi mahdollinen miinuspuoli Nordnetin superrahastoissa on niiden tuleva elinikä tai ainakin tuleva täysin kuluton elinikä. Hieman epäilen, että nämä rahastot säilyisivät täysin kuluttomina seuraavat 25+ vuotta, joka on oma sijoitushorisonttini. Tosin tarjous on tällä hetkellä niin hyvä, ettei sitä viitsi jättää käyttämättä. Eihän tosin Seligsonin rahastojenkaan elinikä ole kiveen hakattu.

Toinen miinuspuoli uusien ilmaisten rahastojen myötä on se, että aikaisemmin minun oli helppo seurata rahastojen osakkeita arvopapereittain ja toimialoittain suoraan Seligsonin sivuilta, nyt se ei enää onnistu useampien rahastoyritysten myötä. Toivon mukaan sama onnistuu jatkossa Morningstarin sivujen kautta, kunhan uudet Nordnetin rahastot ilmestyvät sinne näkyviin. Olen toiveikas, että rahastojen kulut tulevat lisääntyvän kilpailun myötä halpenemaan tulevaisuudessa entisestään, sillä rahastojen kulut ovat edelleen huomattavasti esimerkiksi Pohjois-Amerikkalaisia rahastoja korkeampia.

Kuva: Nomadic Lass - Planning

17. kesäkuuta 2014

Rahastosijoittamisen Kulut Pitkällä Aikavälillä

Oman sijoitussuunnitelmani allokaation mukaista tuotto-odotusta on mahdotonta tietää etukäteen. Sijoitushorisonttini on pitkä, vähintään 25 vuotta, mahdollisesti jopa yli 30 vuotta. Sijoittaessani tasaisesti kuukausittain eri rahastoihin odotan saavani keskimääräisen osakemarkkinoiden tuoton rahastojen kuluilla vähennettynä. Mitään pikavoittoja tai ylituottoa en omalta sijoittamiseltani odota. Mikäli selviä pörssiromahduksia tapahtuu, niin tuolloin pyrin, rahatilanteen sen salliessa, tekemään ylimääräisiä rahastosijoituksia sijoitusallokaationi mukaisesti ja tätä kautta hankkimaan mahdollisesti hieman parempaa tuottoa sijoituksilleni. Indeksissä tapahtuvan romahduksen on oltava kuitenkin vähintään 15% menneen vuoden korkeimmasta arvosta ennen kuin teen ylimääräisiä talletuksia rahastoon.Tämän lisäksi tulen tekemään rahastosijoitusten normaalin tasapainotuksen 2-3 kertaa vuodessa. 

Minkälaista osakemarkkinoiden tuotto-odotusta pidän itse omalle rahastosalkulleni realistisena? En osaa ennustaa, mutta uskoisin, että minun olisi realistisesti mahdollista yltää noin 8% vuotuiseen keskimääräiseen tuottoon. Tätä 8%:ia olen käyttänyt tuotto- ja kululaskelmieni lähtökohtana, sillä jonkun tuottoprosentin mukaan laskelmat on tehtävä.

Nordnetiltä ilmestyy kesäkuussa täysin kuluton Suomi-rahasto ja aion korvata Seligsonin Suomi-rahaston Nordnetin kuluttomalla rahastolla. Näin ollen saan rahastojen kulut pudotettua tasolle 0,53% vuodessa aiemman 0,58% sijaan. Lisäksi käytän seuraavissa laskelmissani oletuksena sitä, että inflaatio tulee olemaan keskimäärin 2,5% vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että nyt sijoitetun euron ostovoima puolittuu noin 28 vuodessa hintojen nousun myötä (1€ * 1,025^28). Verotus tulee melkoisella varmuudella vuosien varrella muuttumaan, mutta käytän laskelmien perusteena nykyistä veromallia.

Yllä olevien tietojen perusteella tänään rahastoihin sijoittamani 450€ tulee kasvamaan tulevien 28 vuoden aikana siten, että vuonna 2042 tuo 450€ onkin kasvanut 3383€:ksi. Tässä summassa on huomioitu rahastojen kulut, joihin on mennyt 500€ 28 vuoden aikana. Mikäli päätän myydä rahasto-osuuteni tuolloin haluaa verottaja omansa saamastani tuotosta. Myydessäni osuuteni käytän veron laskemiseksi 40%-hankintameno-olettamaa, jota minun kannattaa ehdottomasti käyttää, sillä alkuperäisen sijoutuksen arvo on noussut reilusti yli 150%, jota voi käyttää laskennallisena kannattavuuden rajana. Verojen osuus tulee näin ollen olemaan 3383€*0,6*0,3=608,9€. Käteen jää siten 2774€ verojen jälkeen. Yleinen hintataso on kuitenkin 28 vuoden aikana kaksinkertaistunut, jonka vuoksi minulla on käytännössä 2774€/2 = 1387€ vuoden 2042 hintataso huomioiden. Sijoitukseni ostovoima on siis kolminkertaistunut 28 vuoden aikana. Lukema on kyllä kaukana äkkirikastumisesta..

Rahastojen kulut peritään kokonaisvarallisuudesta, ei tuotosta. Hankintameno-olettamaa käytettäessä lopulliset verot määräytyvät myös kokonaisvarallisuuden mukaan. Ikävä kyllä Suomessa verotetaan myös inflaatio, mutta 40% hankintameno-olettama antaa hieman anteeksi, vaikkei poistakaan inflaatioveroa kokonaan.

Vertailtaessa kokonaistuoton, rahaston kulujen ja verojen osuuden suhdetta voidaan todeta seuraavaa. Rahaston lopullinen käteen jäävä tuotto oli siis 2774 €, kulujen osuus 500€ ja verojen osuus 609€. Prosenteiksi muutettuna kokonaistuotosta laskettuna:

Käteen jää:           2774€ eli 71,4%
Rahastojen kulut:   500€ eli 12,9%
Verot:                     609€ eli 15,7%

Huomioitavaa, että tuoton veroprosentiksi muodostuu hankintameno-olettamaa käytettäessä 609€/(3383€-450€)*100= 20,8%.

Mitä tästä sitten pitäisi oppia? Ainakin se, että rahastojen kuluilla todellakin on merkitystä. Koska rahasto perii hallinnointipalkkion kokonaisvarallisuudesta eikä rahaston tuotosta nousevat rahaston kulut vuosien aikana korkoa korolle efektin mukaisesti, mutta toisaalta niin nousee rahaston tuottokin. Tuotto ei ole taattua, mutta kulut ovat. Merkitystä tässä yhtälössä on toki myös rahastojen tuotolla. Esimerkiksi 9% vuosituotto 1,5% kuluilla on käteen jäävän rahan osalta sama kuin 8% vuosituotto 0,5% kuluilla.

Mielenkiinnosta tein laskutoimituksen, että mikä olisivat rahaston kulut kokonaisvarallisuudesta 1,5% hallinnointipalkkiolla. Tällöin tilanne olisi seuraavanlainen:

Käteen jää:           2152€ eli 55,4%
Rahastojen kulut: 1258€ eli 32,4%
Verot:                     472€ eli 12,2%

Tällöin rahastojen kulut olisivat jo lähes kolmasosa koko tuotosta 28 vuoden aikana 8% tuotto-odotuksella laskettuna. Tämän esimerkin perusteella itselleni on entistä selvempää, että pyrin jatkossakin kiinnittämään huomiota rahastojen kuluihin.

Kun rahastojen kulut ovat näinkin suuri osa kokonaistuotosta, miksi sitten ylipäätään sijoitan rahastoihin, enkä suoraan osakkeisiin? Tämä blogiteksti ei sovellu suoranaisesti suorien osakesijoitusten ja rahastojen väliseen vertailuun, sillä verokohtelu, sijoitusajan pituus (kuinka nopeasti 40% hankintameno-olettaman piiriin), ulkomaisten omistusten osinkojen lähdeverot ja hallinnointi- ja kaupankäyntikulut kaikki yhdessä vaikuttavat suorien osakesijoitusten ja rahastojen tuottoon. Joka tapauksessa tämänhetkinen verokohtelu ja sitä kautta (kasvu)rahastolle muodostuva korkoa korolle efekti kääntää monessa tapauksessa tilanteen kuluista huolimatta rahaston eduksi pitkällä aikavälillä.

Itse sijoitan passiivisiin indeksirahastoihin erityisesti hajautushyödyn ja helppokäyttöisyyden vuoksi. Samalla pyrin valitsemaan indeksirahastoja, joiden kulut ovat mahdollisimman alhaiset.

Tätä tekstiä kirjoittaessa tulin laskeneeksi myös indeksirahastojen ja suorien osakesijoitusten välisiä tuotto-odotusten eroja verotus, lähdeverot ja kulut huomioiden eri pörssien osakkeisiin sijoitettaessa. Kirjoitan tekemistäni havainnoista ja laskutoimituksista lisää myöhemmin.

Kuva: Ajay Shekhar - Money Keys_B_W

3. kesäkuuta 2014

Tulot/Menot Toukokuu 2014

Perheemme uusin menopeli.
Tulo- ja menoseurannan tarkoituksena on pitää kirjaa perheemme tuloista ja menoista. Tarkoituksenani on sijoittaa kuukausittain noin 10% perheemme nettotuloista eli 450€ passiivisiin indeksirahastoihin tehdyn sijoitussuunnitelman mukaisesti.

Perheemme menot heilahtelevat kuukausittain melkoisesti ja näin ollen pyrimme pitämään noin puolentoista kuukauden tulojen verran rahaa puskurina käyttötilillämme.

Tulen pitämään jatkossa kirjaa kuukausittain perheemme tuloista ja menoista, jotka julkaisen näkyviin. Tulot ja menot on kirjattu euron tarkkuudella pyöristäen lähimpään euroon.  


Tulot toukokuu 2014 

Palkkatulot/hoitotuki 5256€
Lapsilisät 104€
S-bonus 11€
S-korko 10€
Muut 2€

Kokonaistulot 5383€


Menot toukokuu 2014

Kulutustavarat 1403€
Asuntolaina 1175€
Ruoka 962€
Auto 855€
Koira 269€
Hoitovastike 162€
Sähkö 126€
Apteekki 115€
Liikunta/harrastukset 85€
Internet/puhelinliittymät/netflix/spotify 77€
Muut 257€

Kokonaismenot 5486€

Kuten näkyy, niin käsi kävi omalla taskulla toukokuussa. Toukokuun menot söivät toukokuun tulot. Saldo meni 103€ pakkasen puolelle. Säästöprosentiksi muutettuna toukokuu näyttää lukemaa -1,9%. Tästä huolimatta sijoitin sijoitussuunnitelman mukaisesti 450€ Seligsonin rahastoihin toukokuussa. Tämän lisäksi hankimme S-ryhmän osuuskauppojen jäsenyyksiä yhteensä 570€:lla. Tavoitteenamme olisi hankkia S-ryhmien jäsenyydet 8-9:stä parhaiten osuuspääoman korkoja maksavasta alueosuuskaupasta meille molemmille sekä mahdollisesti myös lapselle, mikäli se onnistuu. Näitä säästöön tai sijoituksiin kuluneita summia en siis ole laskenut mukaan toukokuun kokonaismenoihin. Käyttötilin puskurista (n.1,5kk palkka) oli toukokuussa hyötyä, eikä laskuja tarvinnut maksaa luotolta, hyvä niin.

Toukokuussa palkkoja tuli maksuun hieman normaalia enemmän, joten tulopuoli näyttää keskimääräistä paremmalta. Perinteisesti suurin osa vakuutusmaksuistamme, ajoneuvoveroistamme ja muista vastaavista on erääntynyt maksettavaksi huhti-toukokuussa ja tämä osaltaan nostaa kevään menoja ja niin on käynyt tänäkin keväänä. Tarkasteltessa menopuolta tarkemmin, niin toukokuussa niin sanottuja ylimääräisiä menoja oli paljon. Pelkästään erilaisiin juhliin osallistumisiin ja lahjoihin meni rahaa melkoisesti. Aiheesta tosin :)

Eniten rahaa kului toukokuussa kulutustavaroihin, yhteensä 1403€. Tästä summasta tehtiin tosin yksi pidemmän ajan sijoitus ja uusi nyt sisäänajossa oleva Sultan runkopatjasänky löytyi IKEA:sta noin 750€ hintaan. Hinta-laatusuhde tuntuisi olevan muutaman nukutun yön jälkeen sängyssä kohdallaan. Tämän lisäksi rahaa kului vaimon uuteen puhelimeen 280€ sekä terassiöljyyn 100€.

Asumiskustannukset olivat normaalilla tasolla ja asuntolaina lyheni toukokuussa normaaliin tapaan noin 1000€:lla. Kilpailutin sähköntoimittajan toukokuussa pitkästä aikaa ja kesäkuusta eteenpäin sähkön hinta määräytyy pörssisähkön hintojen perusteella. Pohdinnan jälkeen totesin tämän tulevan perheellemme todennäköisesti pitkässä juoksussa halvimmaksi vaihtoehdoksi. Riski hintojenmuutoksista tosin siirtyy SPOT-sähkön myötä sähköyhtiöltä kuluttajalle. Ehkä tuntiperusteinen hinnoittelu saa meidät kiinnittämään lisäksi nykyistä enemmän huomiota sähkönkulutukseemme.

Selkeästi käsittämättömin toukokuun menoista oli ruokaan kulunut rahasumma. Kirjanpidon mukaan ruokaan meni toukokuussa älyttömät 962€, enkä pysty ymmärtämään miten se on ylipäätään mahdollista. Ulkona syömiseen kului tuosta vain 144€, joten menot eivät selity silläkään. Teemme ruoan itse ja syömme melko terveellisesti, eli ruokavalioon kuuluu paljon vihanneksia ja hedelmiä. Tuntuu, että pyrkimys ns. terveelliseen ruokavalioon nostaa ruokakorin hintaa melkoisesti, mutta en olisi uskonut summan voivan olevan tuollainen missään tilanteessa. Ei ihme, että S- ja K-kaupoilla on mennyt hyvin, toivottavasti Lidl kykenee kilpailua lisäämällä alentamaan ruoan hintaa tai ainakin hidastamaan hinnan nousua tulevaisuudessa. Ruokakuluja karsiaksemme meidän pitää varmaan siirtyä syömään taas opiskeluaikojeni suurta herkkua, makaroonia.

Autoon liittyviin menoihin kului rahaa 855€. Tästä autoveron osuus 479€. Bensoihin kului näin ollen 376€, hieman arviolta normaalia enemmän kotimaan reissaamisesta johtuen. Ylimääräistä menoa oli myös koiran pieni leikkaus, johon meni rahaa 269€. Muut kohdan menojen 257€ meni kokonaisuudessaan hotelliyöpymisiin eri juhliin osallistumisiin liittyen, nämä kulut voi laskea myös normaalista poikkeaviksi.

Toukokuun menot olivat siis melkoiset, mutta näistä menoista noin 2000€ oli niin sanotusti ylimääräistä normaalikulutuksesta poikkeavaa. Seuraavina kuukausina olisi suotavaa päästä taas plussan puolelle, vaikka tulevanakin kesänä menoja, matkustusta ja juhlia eli samalla rahanmenoa onkin tiedossa. Nautin matkasta siitä huolimatta. Nauttimisen sivussa koitamme edelleen säästää sen 450€ kuukaudessa rahastoihin. Uskon, että kesälomarahoille löytyy tänäkin vuonna käyttöä ;)

Säästöprosentit 2014

1,4% - huhtikuu
-1,9% - toukokuu

Kuva: Rahastosijoittaja.blogspot.fi